Mitä taide merkitsee nuorille vuonna 2026? Miksi osa nuorista kokee museot omikseen, kun taas toisille ne tuntuvat etäisiltä tai vaikeasti lähestyttäviltä paikoilta? Entä voiko taide auttaa ymmärtämään itseä tai muita paremmin?
Näitä kysymyksiä käsiteltiin Lahden Malvassa järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks: Museoon vai ei? -keskustelutilaisuudessa. Illan aikana puhuttiin avoimesti nuorten suhteesta taiteeseen, kulttuuriharrastamiseen ja museoihin sekä siitä, millaisia tunteita ja kokemuksia taide herättää.
Tilaisuus rakentui nuorten suunnitteleman keskustelun ympärille. Nuoret vastasivat myös keskustelun fasilitoinnista ja ohjasivat puhetta aiheisiin, jotka he kokeivat omassa arjessaan merkityksellisiksi.
Ennen varsinaista keskustelua osallistujat tutustuivat Karim Boumjimarin Rakkauden riitit -näyttelyyn tehtävän siivittämänä. Näyttelyssä koetut ajatukset ja havainnot kulkivat mukana myös myöhemmässä keskustelussa.
Keskustelun aikana nousi vahvasti esiin se, kuinka erilaisia suhteita nuorilla on kulttuuriin ja museoihin. Osa kertoi museoiden olevan inspiroivia paikkoja, joissa voi rauhoittua ja saada uusia ajatuksia. Toisille museot taas näyttäytyvät paikkoina, joissa on vaikea tietää, miten pitäisi olla tai käyttäytyä.
”Museoon meneminen voi tuntua siltä, että pitäisi tietää valmiiksi jotain tai osata käyttäytyä oikein.”
Keskustelijat pohtivat, että museot saatetaan helposti nähdä vakavina tai jopa elitistisinä tiloina, vaikka todellisuudessa taide voisi kuulua kaikille. Erityisesti esiin nousi ajatus siitä, että kulttuurilaitosten olisi tärkeää madaltaa kynnystä tulla mukaan.
”Jos paikka tuntuu liian hienolta tai viralliselta, sinne ei välttämättä uskalla mennä yksin.”
Keskustelussa puhuttiin paljon myös siitä, millaisia kokemuksia nuoret nykyään hakevat kulttuurilta. Moni kaipaa enemmän osallistumista, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia tehdä itse.
”Moni nuori löytää kulttuurin pariin vasta silloin, kun saa itse tehdä eikä ole vain katsojana.”
Taiteen merkityksestä puhuttaessa keskustelu siirtyi nopeasti siihen, miten taide voi auttaa sanoittamaan omia tunteita tai kokemuksia. Keskustelijat nostivat esiin, ettei taiteen tarvitse aina olla helposti ymmärrettävää tai selitettävää.
”Taiteen äärellä ei tarvitse tietää kaikkea. Riittää, että kokee jotain.”
Illan aikana puhuttiin myös siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa nuorten suhteeseen kulttuuriin ja taiteeseen. Keskustelijoiden mukaan esimerkiksi TikTok ja Instagram ovat tehneet taiteesta helpommin lähestyttävää ja tuoneet uusia yleisöjä kulttuurin pariin. Samalla pohdittiin sitä, jääkö taiteen kokeminen joskus liian nopeaksi tai pinnalliseksi.
Keskustelijat nostivat esiin myös sen, että nuorten ääntä kuullaan kulttuurikeskustelussa edelleen melko vähän, vaikka juuri nuoret ovat tulevaisuuden kulttuurin tekijöitä ja kokijoita. Illan aikana korostui tarve luoda enemmän tiloja, joissa nuoret voivat keskustella kulttuurista omista lähtökohdistaan.
Tilaisuuden tunnelma oli keskusteleva ja avoin. Vakavienkin aiheiden rinnalla mukana oli paljon huumoria, omakohtaisia kokemuksia ja pohdintaa siitä, miten erilaisia tapoja ihmisillä on kohdata taidetta.
Keskustelussa olivat mukana Mari Valtonen Nuori Taiteesta, LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija Hanna Elsilä, kulttuuriaktiivi Ronja Kopperi, Malvan Anna Jantunen sekä taiteilija Janika Viiliäinen, joka toi tilaisuuteen myös taiteellisen ulostulon. Keskustelun fasilitoivat Nuori Kulttuuri Talks -nuoret Aino Huttunen ja Tiia Kuukkanen.
Nuori Kulttuuri Talks toimii nuorten vaikuttamisen välineenä heitä koskevissa taide- ja kulttuuriaiheissa. Keskustelujen suunnittelu, fasilitointi ja toteutus tehdään yhdessä nuorten kanssa.
Lahden keskustelussa näkyi vahvasti nuorten halu rakentaa avoimempaa, saavutettavampaa ja rennompaa kulttuurikeskustelua – sellaista, jossa kulttuuri ei tunnu vain harvojen paikalta, vaan yhteiseltä tilalta kaikille.
