Nuorten mielenterveyspalvelujen riittävä rahoitus varmistettava budjettiriihessä!
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Kannanotto
Julkaisuvapaa 14.8.2012
Nuorten mielenterveyspalvelujen riittävä rahoitus varmistettava budjettiriihessä!
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora vaatii, että käynnissä olevissa hallituksen budjettineuvotteluissa taataan nuorten mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Nuorten mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen on varattava valtion talousarvioon erillinen määräraha.
Mielenterveyspalveluiden järjestämisessä on turvattava nuorille henkilökohtainen tuki riittävän aikaisessa vaiheessa. Palvelujärjestelmä on liian pirstoutunut, ja nuorta pompotellaan viranomaiselta toiselle. Terapiapalveluihin on useissa kunnissa kuukausien jonotusajat, mikä on monelle nuorelle liikaa.
”Nuorten mielenterveyspalveluiden tuottamisessa keskeisin ongelma on se, että apua on tarjolla aivan liian myöhään, jos silloinkaan. Vaikeasti masentuneilla nuorilla ei itsellään ole mahdollisuuksia vaatia riittäviä palveluita itselleen, joten usein palveluiden saaminen riippuu nuoren lähipiirin aktiivisuudesta. Tällainen sotii oikeustajuani vastaan: millainen yhteiskunta on se, joka jättää kaikista heikoimmassa asemassa olevan palveluidensa ulkopuolelle?” kysyy Nuoran puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman.
”Kun nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa, tulee liian myöhään annettu apu yhteiskunnalle usein uskomattoman kalliiksi. Viimeaikaiset tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet 1990-luvun laman aikaan kouluterveydenhuollon leikkausten aiheuttaneen kunnille suuria kustannuksia 2000-luvulla nuorten erikoissairaanhoidon palveluiden lisääntymisenä. Ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen tulisikin nähdä osana tulevaisuuden säästöohjelmaa eikä vain tämän hallituskauden kuluna”, Lindtman huomauttaa.
Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi joutui 1569 alle 30- vuotiasta nuorta, mikä on suurin määrä koko 2000-luvulla. Yhden työelämän ulkopuolelle jääneen nuoren suorat toimeentulon kustannukset 40 vuoden työuran ajalta ovat noin 750 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan. Kansantalouden suorat kustannukset pelkästään näistä vuonna 2011 mielenterveyssyistä eläköityneistä nuorista ylittävät miljardi euroa heidän toteutumatta jääneiden työuriensa aikana. Lisäksi yhteiskunta menettää välillisesti tuloja näiden nuorten toteutumattomana työpanoksena ja saamatta jäävinä verotuloina. Nuorten kokemalle inhimilliselle kärsimykselle on mahdotonta laskea euromääräistä arvoa.
”Viime päivinä mediassa on laajalti uutisoitu nuorten mielenterveyspalveluiden asiakkaiden kokemuksia masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä. Ongelmat ovat monisyisiä, ja jokaisen nuoren sairastuminen on yksilöllinen tarinansa. Yhteistä kaikkien näiden nuorten kokemuksille on kuitenkin se, että apua ei ole ollut saatavilla riittävästi, ja usein hoitomuotona on ollut mielialalääkeresepti”, Lindtman summaa.
Lisätietoja:
Antti Lindtman Satu Tuomikorpi
puheenjohtaja pääsihteeri
antti.lindtman@eduskunta.fi satu.tuomikorpi@minedu.fi
040 5776 255 040 5159 367
